Tiedätkö sen tunteen kun heräät aamulla ja tiiät että nyt oot yli siitä! Mä tiedän. Se on hyvä tunne, linnut alkaa taas laulaa ja värit palautuu maailmaan, tuntuu ettet koskaan oo ollu niin onnellinen.
Mä en oo koskaan ollu hyvä naisten kanssa. En osaa puhua niille ja ne ehkä osittain pelottaaki mua. Mun lyhyin suhde on kestäny varmaan 15 minuuttia ja pisin melkeen kaks vuotta. Mun ongelmana on varmaan se että mä en ees tiiä mikä mun ongelma on. Kun välillä tuntuu että toista ei kiinnosta yhtään ja välillä taas tuntuu että kiinnostaa liikaakin. Välillä erotaan kun ei ole tunteita ja välillä taas siksi että niitä on liikaa. Sitten on myös niitä eroja kun toinen pettää exänsä kanssa ja dumppaa su koska tajuaa että "en ollutkaan valmis uuteen suhteeseen". Joo... Mäki tajusin...
En tiiä yritänkö mä välillä vähä liikaa löytää sitä rakkautta. Ku oon kuiteki vielä nuori ja koko elämä edessä. Mut ei musta vaan oo niihin yhen yön juttuihin tai seksisuhteisiin, ne ei vaan toimi. Kokeiltu on! Kun sitä kultasta keskitietä on vaikea löytää. Tykkään siitä ku saa rakastaa ja välittää muttakun aina siinä tuntuu saavan takkiinsa.
Oon miettiny myös tunteiden lopettamista, että menisin mun mielikuvituksessa semmosen ison katkaisimen luo jossa lukee "tunteet" ja vetäisin vivun "off" -asentoon. Mut eihän se niin toimi... Tunteet vaan tulee mulle niin luonnostaan, pitäs vaan löytää joku joka niitä sitte jaksaa, vaikka ihmettelenkin miksei ihmiset jaksa olla takastettuja.
En koe että oisin huono poikaystävä. Koitan olla romanttinen, teen kynttiläillallisia, vien leffaan ja syömään ja tottakai maksan, tuon jäätelöä ja suklaata toiselle kun se on allapäin tai muuten vaan tekee mieli, silittelen enkä odota että se aina johtais seksiin, vaikka välillä se siihe tuppaa päätymäänki. Mut ehkä noi on vaan sit sellasia asioita joita ei arvosteta enää, et oon oppinu tapani jostain vanhasta käyttöoppaasta. Nykymiehen pitää olla tunteeton, egoisti ja pitää olla naistenmies! Mutta jotenki noi omat arvot vaa kuulostaa paremmalta, mut se oon vaan minä!
Sitäki mä oon miettiny et miksei naiset voi koskaan tehä alotetta. Kun ite oon niin jänishousu että pelkään saavani vähintäänki jonku kohtauksen heti ku sanotaan "ei", vaikka eihän se elämä siihen kaadu, mutta en vaan uskalla kysyä. Kerran mulle sanottiin että "oot vaan liian hyvän näkönen ni kukaan ei uskalla yrittää sua" mut se nyt ei voi pitää paikkaansa ku kylhän ne naisetkin kattelee miehiä (kai), enkä yhtäkään vilkasua oo nähnykkää mun suuntaan, ellei sitä lasketa kun kerran tuijotin ruokalassa yhtä tyttöä joka katso mua silmiin ja rupesin sitte sille hymyilemään silleen vanmasesti, sit sen ilme yhtäkkiä muuttu ja se rupes nauraa, sitte tajusin kattoa taakse ja se katteliki sen kaveria joka oli kävelemässä sitä kohti. Mutta sen hetken olin kyllä tosi otettu ja ihan varmasti olisin lähteny uloskin jos se ois tullu juttelee.
Mut oishan se hienoa omata oikein hyvä ja terve itsetunto, säästäis sitä aikaakin ku ei tarttis koko ajan urheilla, niin ja uskaltais sanoo tytöille moi, mut ehkä sen tietää sitte et on oikee kun sen tapaa. Ellei sekin sitte mee sen exän matkaan.
